Martan vihreä blogi - uusi blogi osoitteessa marttakantele.net

Rinnakkaiseloa suden kanssa

2010-12-19T04:50:00.000-08:00

Länsi-Savo uutisoi 9.12. Juvalla kaadetusta sudesta. Susi oli vienyt kytketyn koiran pihasta eikä se ollut ihmisarka, joten se määrättiin lopetettavaksi. Aivan oikein: normaali susi karttaa ihmistä.

Sudet metsästettiin Suomesta olemattomiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Susikantaa alettiin elvyttää vasta muutama vuosikymmen sitten. Nyt susia on noin 150, viimeksi susia on ollut yhtä paljon 1800-luvun lopussa.

Ihmisen ja suden rinnakkaiselo on siten meille melko uusi asia; sudesta on kuultu tarinoita, mutta suteen ei ole totuttu. Maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman susikannan hoitosuunnitelman mukaan tavoitteena on säilyttää susikanta "suotuisalla suojelun tasolla".

Miten suden kanssa sitten voisi elää? Kytkettyjen koirien suhteen susikannan hoitosuunnitelman suositus on selvä: jotta susi ei vie koiraa pihasta, on koiralle rakennettava tarha, johon susi ei pääse.

Äänioikeus 16-vuotiaille

2010-11-14T02:31:00.000-08:00

Tänään moni 16-vuotias äänestää seurakuntavaaleissa. Äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen myös kuntavaaleissa on keskusteltu tänä syksynä. Asiaa on pitänyt esillä erityisesti oikeusministeri Tuija Brax, joka kuitenkin toteaa (HS 14.11.), ettei aio tuoda tälle hallitukselle esitystä asiasta. Äänioikeusasia halutaan jättää seuraaviin hallitusneuvotteluihin.

Edustuksellisen demokratian tila huolestuttaa monia, äänestysprosentit eivät päätä huimaa. Äänestysikärajan alentaminen ei ole ainoa ratkaisu tähän ongelmaan, mutta se voisi olla yksi keino. Äänestysikärajan alentaminen toisi politiikan vahvemmin peruskouluun, ja se voisi siten olla osa nuorten demokratiakasvatusta.

Nuorten ääni ei aina kuulu yhteiskunnallisessa keskustelussa. Äänestysikärajan alentaminen johtaisi siihen, että nuoria kannattaisi kuunnella siinä missä muitakin äänestäjiä.

Tällä vauhdilla 16-vuotias saattaa saada äänioikeuden aikaisintaan vuoden 2016 kuntavaaleissa. Edellyttäen, että poliittista tahtoa löytyy. Äänioikeusasiassa pidän kirkkoa edelläkävijänä, josta kannattaisi ottaa esimerkkiä.

Suvaitsevaisen kirkon puolesta

2010-10-28T11:05:00.000-07:00

Viime viikkojen keskustelu ajankohtaisen kakkosen homoillan jälkimainingeissa on vetänyt mielen maahan. Luulin yhteiskunnan ympärilläni olevan suvaitsevaisempi kuin se ilmeisesti onkaan.

Keskustelu on vellonut erityisesti kirkon ympärillä. Harmillisen huonosti keskustelussa on erotettu Kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen mielipiteet kirkon virallisten edustajien mielipiteistä.

Minulle on hyvin tärkeää, ettei kirkossa syrjitä homoseksuaaleja. Seurakuntavaaleissa ehdolla olevat ovatkin isojen ja tärkeiden kysymysten äärellä: mihin suuntaan kirkko on menossa. Oma ehdokkaani Laura Pitkänen lupaa toimia suvaitsevaisen kirkon puolesta. Laura kannattaa rekisteröityjen parisuhteiden kirkollista siunaamista.

Onneksi kirkkoon voi vaikuttaa ensi maanantaista lähtien äänestämällä.

Pieksämäestä Reilun kaupan kaupunki

2010-09-27T12:39:00.000-07:00

Olin maanantaina mukana perustamassa kannatustyöryhmää, jonka tavoitteena on edistää Reilun kaupan asiaa Pieksämäellä. Nuorisovaltuusto PISTO:n alulle saattaman hankkeen suunnitelmissa on tehdä valtuusto- tai kuntalaisaloite, jotta Pieksämäki hakisi Reilun kaupan kaupungin arvonimeä.

Reilun kaupan tuotteita suosimalla maailmaa voi muuttaa niin sanotusti kahvikuppi kerrallaan. Reilun kaupan tuotteita ostaessani tiedän, että kehitysmaassa asuva tuotteen viljelijä saa työstään oikeudenmukaisen korvauksen. Lisäksi Reilun kaupan tuottajat noudattavat tiukkoja ympäristökriteerejä.

Reilun kaupan kaupunki -arvonimen saaminen edellyttää muun muassa, että Reilun kaupan kahvia ja teetä käytetään kunnan järjestämissä tilaisuuksissa, ja että myös osassa Pieksämäen kahviloista on tarjolla Reilua kahvia. Reilun kaupan kaupunki ei siis ole vain kunnan juttu, vaan se on kaikkien pieksämäkeläisten asia. PISTO onkin kutsunut kannatustyöryhmään erilaisia järjestöjä ja yrityksiä. Uudet tahot ovat edelleen tervetulleita mukaan. Pieksämäen seurakunta on saanut Reilun kaupan seurakunta -arvonimen jo muutama vuosi sitten. Seurakunta on vahvasti mukana tukemassa myös kaupungin reiluuntumista.

Reilun kaupan arvonimi kertoo, että kaupunki kantaa vastuunsa heikosti toimeentulevista myös kunnan rajojen ulkopuolella. Olemme osa globaalia maailmaa, jossa meidän valintamme ja tekomme vaikuttavat ihmisiin toisella puolen maapalloa. Reilun kaupan tuotteiden suosiminen on kätevä tapa kantaa tätä vastuuta.

Kouluverkkopalapeli II

2010-09-19T11:41:00.000-07:00

Kirjoitin maaliskuussa blogikirjoituksen kouluverkkopalapelistä, kun kouluverkkotyöryhmä oli aloittamassa työtään. Ehdotin maaliskuussa lukion siirtämistä Esko Oy:n kanssa Kontiopuistoon yhteistyömahdollisuuksien parantamiseksi. Nyt työryhmän ehdotus on valmis, sen mukaan lukio tulee säilymään paikallaan. Koko ehdotus rakentuukin sen varaan, että lukio jää paikalleen. Moni muu saa pakata kimpsunsa ja siirtyä uuteen osoitteeseen.

Ehdotus sisältää kuitenkin monia muita rohkeita avauksia. Erityisen iloinen olen ennakkoluulottomasta suhtautumisesta yhtenäiskouluun, jota suunnitellaan Naarajärvelle. Sen sijaan Hiekanpään oppimiskeskuksessa vaikuttaa olevan vielä paljon selvitettävää. Aiotaanko tilat vuokrata Kirkkopalveluilta vai ostaa kaupungille?

Vahvin yksimielisyys näyttää vallitsevan siitä, että kaupunkiin tarvitaan uusi päiväkoti. Työryhmä esittääkin 80-100 paikkaisen päiväkodin rakentamista Huvilakadun varteen. Tällä tervetulleella uutisella ei vielä kuitenkaan voida paikata sitä, että ehdotuksessa on paljon tarkentamisen varaa juuri Hiekanpään alueen suhteen. Kuinka ehdotuksesta voidaan keskustella ilman tämän tarkempia tietoja?

Kyläkouluille ehdotetaan annettavaksi armonaikaa vuoteen 2015 saakka, poislukien Montolan koulu ja Nenonpellon koulu. Johanna Lehvosen kirjoittama valtuustoaloite kylien kehittämisestä tuli juuri oikeaan aikaan.

Rahavirrat köyhiltä rikkaille

2010-09-12T10:17:00.000-07:00

Moni kehitysmaa käyttää suuren osan budjetistaan niin kutsutun epäoikeutetun velan takaisin maksamiseen. Epäoikeutettu velka tarkoittaa velkaa, joka ei ole hyödyttänyt sen ottaneen valtion asukkaita. Mitä tällaisille veloille pitäisi tehdä?

Epäoikeutettuun velkaan liittyvät kysymykset nousivat vahvasti esille Changemaker-verkoston vaalipaneelissa, johon osallistuin sunnuntaina. Monet kehitysmaat maksavat edelleen velkaa takaisin enemmän kuin saavat esimerkiksi kehitysapua. Nykyinen velkaongelma on peräisin 1970-luvulta, jolloin kehitysmaille myönnettiin lainoja hyvin hatarin perustein. Velkoja on soviteltu velkahelpotusohjelmien avulla, mutta ne eivät ole olleet riittäviä ratkaisemaan ongelmaa.

Changemaker-verkosto vaatii, että Suomi käy läpi myöntämänsä lainat ja mitätöi epäoikeutetut velat. Lisäksi verkosto pitää tärkeänä, että Suomi sitoutuu vastuullisen lainaamisen periaatteisiin. Lainan ottajan lisäksi myös velan myöntäjä on vastuussa epäoikeutetusta velasta.

Vaatimus velkojen mitätöimisestä herätti paneelissa vilkkaan keskustelun siitä, mikä on valtion vastuu teoistaan. Jos valtio ottaa velkaa, eikö sen pidä myös maksaa se takaisin?

Epäoikeutettu velka on kuitenkin velkaa, joka on esimerkiksi periytynyt diktatuurin ajoilta, tai se on otettu muutoin kyseenalaisissa olosuhteissa. Ei ole oikeudenmukaista vaatia valtiota maksamaan tällaista velkaa. Epäoikeutetut velat onkin mielestäni mitätöitävä.

Vuosien saatossa useat kehitysmaat ovat maksaneet lainanhoitokuluja enemmän kuin ovat kaikkiaan saaneet lainaa. Rahavirrat kulkevatkin köyhiltä mailta rikkaille.

Tiedeakatemian kannanotto turvetuotantoon

2010-08-06T00:09:00.000-07:00

Suomen Tiedeakatemia julkaisi kesäkuussa kannanoton (tiivistelmä kannanotosta), jossa annetaan selkeitä suosituksia energiaturpeen käytölle. Kannanotossa muun muassa todetaan, ettei turvetuotannon tukeminen vastaa kestävän energiatuotannon periaatteita. Vero- ja tariffipolitiikka on pitkään pitänyt turve-energian kilpailukykyisenä. Turpeen käytön hinta on alhaisempi kuin turpeen ympäristövaikutukset edellyttäisivät.

Turvekeskustelu käy kiivaana. Vapon kampanja tavoittelee turve-energiatuotantoon kahta prosenttia Suomen suoalasta. Tiedeakatemian kannonoton mukaan Suomessa turvetta poltetaan ja sitä häviää ojituksen takia paljon enemmän kuin uutta turvetta muodostuu. Tässä valossa Vapon vaatimus nostaa turpeentuotantoon käytettävän suoalan määrää on karu.

Karua on myös kannanoton teksti nykyiseen ympäristölupamenettelyyn liittyen. Kannanoton mukaan ympäristölupamenettely ei suojele riitttävästi luonnontilaisia soita eikä ohjaa tuotantoa alueille, joiden käyttö olisi myös ilmastonäkökulmasta perusteltua. Luonnontilaisten soiden suojelulle olisi tarvetta, sillä Suomen eteläosien suoluontotyypeistä 77 prosenttia on määritelty uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi.

Pieksämäen lehden jutussa 28.7. käsiteltiin turvetuotantoa lähinnä työllisyysnäkökulmasta. Nettisivuiltani löytyy 6.8. julkaistu aihetta käsittelevä mielipidekirjoitukseni.

Veden ääreltä

2010-07-19T04:57:00.000-07:00

Vietin helleviikon Kainuussa, mökillä Vuokkijärven äärellä. Puolivälissä viikkoa olin jo unohtanut suurimman osan arkipäivän huolistani. Huoleton lekotteluni keskeytyi radiouutiseen, jonka mukaan Suomi ei ole saavuttamassa vesien laatua koskevaa tavoitettaan. Järvien, jokien ja rannikkovesien oli määrä saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, mutta nyt alueelliset ympäristöviranomaiset arvioivat, ettei tavoitetta saavuteta. Aika ja raha eivät riitä erityisesti maa- ja metsätalouden päästöjen vähentämiseen. Uutinen hätkähdytti. Eivätkö puhtaiksi kehutut Suomen järvet olekaan kunnossa?

Ympäristöön liittyvä huoleni heräsi aikoinaan oivalluksesta, että elän osana talousjärjestelmää, joka perustuu jatkuvaan kasvuun. Loputon kasvu ei kuitenkaan ole luonnonvarojen kannalta mahdollista. Elämme Suomessa kuin uusiutumattomia luonnonvaroja olisi monen maapallon verran, vaikka mitään varapalloja ei edes ole olemassa.

Huoli luonnonvarojen riittävyydestä nousi keskustelun kohteeksi 1960-luvulla, ja on siitä lähtien ollut välillä enemmän ja välillä vähemmän otsikoissa. Sen sijaan huoli esimerkiksi omaan lähiympäristöön kuuluvasta järvestä voidaan puolestaan ajatella ennemminkin perinteiseksi luonnonsuojeluksi, joka oli tyypillistä luonnonsuojelua ennen 1960-lukua. Perinteisessä luonnonsuojelussa haluttiin säilyttää luontoa ja jopa kansallismaisemaa myös tuleville sukupolville.

Olin erehtynyt ajattelemaan, että Suomessa vesistöt sentään ovat melko hyvässä kunnossa, ja että akuuteimmat ongelmat liittyvät globaaleihin ongelmiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään. Ajattelin, että Suomessa perinteinen luonnonsuojelu ja sittemmin viranomaistoiminta olisi tehnyt tehtävänsä ainakin vesistöjen osalta, jos nyt metsien hoidon suhteen olisikin parantamisen varaa. Nyt kuitenkin Elykeskuksen asiantuntijan mukaan tarvitaan rajuja vesiensuojelutoimenpiteitä.

Jos perinteinen luonnonsuojelu ja uudempi ympäristöajattelu painottavatkin hieman eri asioita, niin onneksi sentään usein ratkaisut paikallisiin ja globaaleihin ongelmiin ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa tärkeä globaalin metsäkadon hillitseminen auttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä tai turpeen polttamisesta luopuminen vähentää vesistöjen kuormitusta. Toimintaa ja vastuullista päätöksentekoa tarvitaan monella tasolla.

Eduskuntavaaliehdokkaaksi

2010-06-20T10:38:00.000-07:00

Ensi kevään eduskuntavaaleista povataan työllisyys- ja talousvaaleja. Edellä mainittujen lisäksi muun muassa ilmasto- ja energiapolitiikka tulee herättämään vilkasta keskustelua. Aion osallistua keskusteluun aktiivisesti, sillä Etelä-Savon Vihreät nimesi minut eduskuntavaaliehdokkaaksi viikko sitten 12.6.

Maakuntavaltuuston kokouksessa 29.5. hyväksyttiin Etelä-Savolle maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmasta löytyy hyviä asioita, kuten kestävän matkailun suosiminen sekä yritysten kannustaminen ekotehokkaampaan tuotantoon. Ohjelma ei kuitenkaan tarttunut laajemmin Etelä-Savon mahdollisuuksiin profiloitua erityisenä ekomaakuntana, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi. Ekomaakunta Etelä-Savoon voitaisiin luoda työpaikkoja panostamalla luomutuotantoon. Esitinkin kokouksessa, että ohjelmaan lisättäisiin luomutuotannon edistäminen. Muutosesitys meni läpi.

Luomutuotantoon kannattaa panostaa, sillä sen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Luomutuotannon lisäksi uusia työpaikkoja voidaan luoda panostamalla ympäristöteknologiaan. Ekomaakunnan luomiseksi pitää myös vahvistaa ympäristöön liittyvän koulutuksen asemaa ja siirtyä vaiheittain ekologisempaan metsänhoitoon.

Olen viime aikoina pohtinut millaista on eteläsavolainen vihreys. Tarja Cronberg sanoi mielestäni osuvasti, että itäsuomalaiset ovat luontoihmisiä. Esimerkiksi metsän ja muun luonnon hyvinvoinnista huolehtimisessa ei ole eteläsavolaisille mitään uutta. Ekomaakunta onkin eteläsavolaisille loistava mahdollisuus, jonka puolesta uskon monen olevan valmis toimimaan.

Mihin suuntaan, Pieksämäki?

2010-05-18T23:38:00.000-07:00

Pieksämäen kaupunginjohtaja Turunen esitteli kevään valtuustoseminaarissa Pieksämäen ja Varkauden välisiä yhteistyösuunnitelmia. Turusen visioinnin mukaan Varkauden ja Pieksämäen kuntaliitoksen myötä syntyisi noin 53 000 asukkaan keskisavolainen kaupunkipari. Kaupunginjohtajan mukaan tällä hetkellä Varkaudessa ei kuitenkaan ole sellaista luottamuksen ja ymmärryksen ilmapiiriä, jota kuntaliitos edellyttää.

Kuntaliitospuheisiin kannustaa edelleen valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka seuraavista vaiheista ei ole vielä tarkkaa tietoa. Epävarmuutta aiheuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus, joka antaa odottaa itseään.

Yksi Pieksämäen vaihtoehdoista on järjestää tulevaisuudessa osa palveluista Keski-Savon sosiaali- ja terveysalueen kautta, johon kuuluisi mahdollisesti Varkaus, Joroinen, Heinävesi, Leppävirta ja Rantasalmi, tai osa näistä kunnista. Kunnilla olisi yhteinen tilaajaorganisaatio, joka päättäisi palvelujen tilaamisesta. Huolena on, että ilman yhteistyötä Pieksämäen mahdollisuudet järjestää peruserikoissairaanhoidon palveluja heikkenevät. Turunen ei kuitenkaan näe järkevänä rakentaa miltään osin yhteistä terveydenhuoltoa Varkauden ja muiden kuntien kanssa, mikäli edellytyksiä syvemmälle yhteistyölle eli kuntaliitokselle ei ole.

Pieksämäen lehti julkaisi viime kuussa Keskisavolainen -liitteen, jossa esiteltiin mahdollisen uuden kunnan vahvuuksia. Myös kaupunginjohtaja Turunen toi esiin kuntaliitoksen hyviä puolia. Ilmeisesti lehtijuttu olikin eräänlainen koepallo, jonka avulla testattiin sitä, kuinka ajatus kuntaliitoksista otettaisiin vastaan.

Valtuutettujen varovaiseen kritiikkiin yhteisestä terveydenhuollosta ja kuntaliitoksesta sekä kaupunginjohtaja että sosiaali- ja terveystoimen johtaja Nykänen vastasivat, että Varkaudessa terveydenhuollon kustannukset asukasta kohden ovat alhaisemmat kuin Pieksämäellä. Se, että Varkaus tuottaa terveyspalvelut halvemmalla ei mielestäni riitä perusteeksi kuntaliitokselle. Selvityksiä on kuitenkin tulossa lähiaikoina, joten keskustelu jatkunee. Ja jos ei Varkaudessa olla innostuneita kuntaliitoksesta, niin tuskinpa ollaan Pieksämäelläkään.

Pieksämäelle uutta elämää ja ilmettä

2010-05-16T01:59:00.000-07:00

Näyttää siltä, ettei Ideaparkkia rakenneta Pieksämäelle. Suunnitelman kariutuminen on herättänyt keskustelua Pieksämäen tulevaisuudesta. Yksi erinomainen ehdotus on Prisman rakentaminen Veturitallien alueelle. Alue on yhdellä kaupungin parhaista paikoista: aivan torin kupeessa ja rautatieaseman vieressä. Prisma toisi eloa torin kulmille, juuri oikeaan paikkaan ja tiivistäisi keskustaa.

Ehdotus on herättänyt keskustelua ja saanut kannatusta; nyt Pieksämäkeä olisikin mahdollisuus kehittää kuntalaisten haluamaan suuntaan. Tästä on hyvä jatkaa keskustelua siitä, millaiseksi Pieksämäkeä halutaan kehittää. Keskustan kehittäminen on yksi osa suurempaa kokonaisuutta, johon kuuluu myös ehdotus Keski-Savon kunnasta. Kaupunginjohtaja esittelee Varkauden ja Pieksämäen välistä yhteistyötä valtuutetuille seminaarissa 18.5.

Mielestäni on tärkeää, että ehdotus tuodaan kuntalaisten arvioitavaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä vasta valmiina päätösehdotuksena. Osallistumiseen voisi ottaa mallia Pieksämäen kouluverkkouudistuksen valmistelusta. Kuntalaiset saavat kommentoida kouluverkkouudistusta verkossa Minun kouluni Pieksämäellä -sivun kautta. Monipuolisia osallistumismahdollisuuksia kaivattaisiin sivistystoimen lisäksi muillekin toimialoille.

Kuntalaisilla on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon siinä vaiheessa, kun asioista keskustellaan. Esimerkiksi kaavoitukseen liittyvissä kuulemistilaisuuksissa ongelmana on usein se, että suunnitelmat ovat jo varsin pitkällä silloin kun tilaisuuksia järjestetään. Silloin osallistuminen jää pintapuoliseksi, kun ei ole mahdollisuutta vaikuttaa valmisteluvaiheeseen, jolloin vielä voitaisiin harkita uusiakin ideoita. Pieksämäki voisikin vahvistaa avointa demokraattista osallistumista tuomalla julkisuuteen kaiken Pieksämäen kehittämiseen liittyvän tiedon ja luomalla kuntalaisille uusia osallistumismahdollisuuksia.

Teksti on julkaistu myös Pieksämäen lehden mielipideosastolla 12.5.

Ei lisäydinvoimalle

2010-04-13T01:04:00.000-07:00

Liian edullinen sähkön hinta nousi Pieksämäen seudun Vihreiden tilaisuudessa ”Pientalojen energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset lämmitysmuodot” vilkkaan keskustelun aiheeksi. Etelä-Savon energiatoimiston Mika Muinosen esitellessä eri lämmitysvaihtoehtoja kävi selväksi, että ympäristöystävällisten lämmitysratkaisujen perustamiskustannukset ovat sitä luokkaa, että suora sähkölämmitys tulee valitettavan usein pitkällä aikavälillä halvimmaksi vaihtoehdoksi, erityisesti jos kaukolämpöä ei ole saatavilla.

Uusiutuviin energiamuotoihin perustuvien lämmitysratkaisujen, kuten esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoiman, maalämmön ja puuperäisen lämmityksen käyttöä pitäisikin tukea. Keskustelu uusiutuvan energian syöttötariffista käy parhaillaan kuumana. Lisäksi jo olemassa olevien öljy- ja sähkölämmitteisten talojen energiaremonttien tukeminen olisi erittäin tärkeää. Tähän kansanedustaja Heli Järvinen tarjosi ratkaisuksi kotitalousvähennyksen muuttamista siten, että se tukisi tällaisia energiatehokkuutta lisääviä remontteja ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Asumisen energiatehokkuutta voitaisiin lisätä asentamalla esimerkiksi ilma- tai maalämpöpumppu.

Pientalon lämmitysmuodon valintaa ohjaa ensi sijassa raha. Tällä hetkellä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvat lämmitysmuodot ovat taloudellisesti kannattamaton valinta, koska sähkö on niin halpaa.

Ydinvoiman lisärakentamista on perusteltu edullisen sähkön tarpeella. Ydinvoimalobbareiden mukaan Suomi tarvitsee edullista sähköä, jotta teollisuus pysyy pystyssä. Suomi on kuitenkin sellaisen rakennemuutoksen kourissa, jonka myötä teollisuuden merkitys tulee pienenemään. Uusia työpaikkoja ei synny teollisuuteen, mutta niitä voi syntyä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen yhteyteen. Ydinvoiman lisärakentaminen olisi askel taaksepäin: se hidastaisi siirtymistä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaan talouteen.

Ydinvoiman vastustamiseen löytyy kasapäin myös muita syitä. Pieksämäen seudun Vihreät ja Heli Järvinen tuovat niitä esiin vappuna 1.5. klo 10-12 Pieksämäen torilla Vasemmmistoliiton ja Vihreiden yhteisessä toritapahtumassa. Luvassa on myös musiikkia ja kantaaottavia vappupuheita ydinvoiman lisäksi kuntapalveluista. Lisätietoa ydinvoiman vastaisesta kampanjasta löytyy Äänestä ydinvoima historiaan -sivustolta.

Palkkiot ylös

2010-03-17T01:24:00.000-07:00

Pieksämäen kaupunginvaltuusto päätti nostaa palkkioitaan roimasti. Äänestin korotuksia vastaan kolmen muun valtuutetun kanssa. Koko kaupungin budjettiin suhteutettuna kysymys ei ole isoista summista, mutta mielestäni ajoitus on kertakaikkisen huono. Verotulot pienenevät ja kuntatalous kiristyy. Pieksämäelläkin ollaan säästölinjalla, vaikka kaupungin taloustilanne ei olekaan kuntakentän pahimmasta päästä. Palkkioiden korotusta olisi pitänyt lykätä parempiin aikoihin.

Palkkioiden lisäksi valtuustossa keskusteltiin 16.3. vanhuspalvelustrategiasta. Strategia siirtää palvelujen painopistettä koti- ja avopalvelupainotteiseksi ministeriön suositusten mukaisesti. Laitospaikkoja on vähennetty, eikä niitä lisätä vanhusten määrän kasvaessa. Näin laitospaikkojen määrässä saavutetaan ministeriön suositusten mukainen taso vuonna 2013. Kaikkinensa tämä tarkoittaa melkoista haastetta kotipalveluille.

Kiinnitin puheenvuorossani huomiota strategiassa mainittuun oppilaitosyhteistyöhön. Strategian mukaan yhteistyötä halutaan parantaa henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi. Päämäärä on tärkeä. Otinkin esille, että hoiva-alan opiskelijoiden viihtyvyyttä Pieksämäellä voisi kartoittaa ja katsoa, olisiko jotain, mitä Pieksämäki voisi tehdä opiskelijoiden viihtyvyyden parantamiseksi.

Iloinen uutinen viime viikolta oli kaupunginhallituksen päätös liittyä tekemäni aloitteen mukaisesti Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan. Kampanjakuntana Pieksämäki kartoittaa alueensa kasvihuonekaasupäästöt, joita syntyy esimerkiksi energian tuotannossa ja käytössä, liikenteessä ja jätehuollossa. Kasvihuonekaasupäästöistä tehdään kehitysennuste, jonka jälkeen kaupunki asettaa omat päästöjen vähentämistavoitteensa.

Ajatuksia kouluverkkopalapelistä

2010-03-03T08:25:00.000-08:00

Vähenevä väestö on monella tapaa hankala asia Pieksämäelle. Yksi kohdattava asia on se, että kouluja on liian paljon suhteessa oppilasmäärään. Pieksämäki aikoo kartoittaa koko kouluverkon tilan kerralla, mikä on erittäin järkevää; kouluja ei enää lakkauteta kiireisellä aikataululla kuten kävi Toikkalan koulun kohdalla, vaan kipeät lakkautuspäätökset tehdään kokonaisuus huomioon ottaen. Lisäksi pohditaan, mitä tehdä isoille kiinteistöille, kuten Meriluodon ja Siilin kouluille, jotka ovat remontin tarpeessa. Kutsun tätä kokonaisuutta kouluverkkopalapeliksi, koska todennäköisesti oppilaitoksia tullaan siirtämään rakennuksesta toiseen.

Kouluverkon uudistusta asetettiin pohtimaan palvelurakenneverkkotyöryhmä, johon myös Vihreät saivat yhden paikan. Työryhmän esitys valmistuu myöhemmin keväällä. Sitä odotellessa olen tehnyt oman hahmotelmani ratkaisuksi kouluverkkopalapeliin.

Tässä hahmotelmani lyhyesti: Naarajärvelle perustetaan yhtenäiskoulu (luokat 1-9) Maaselän koulun (laajennettuihin) tiloihin. Siilin koulu jää pois käytöstä lukuun ottamatta Taitotaloa. Lukio siirtyy Kontiopuistoon samoihin tiloihin Esko Oy:n (Etelä-Savon koulutuskeskus Oy) kanssa. Kaupungin yläkoulu siirtyy Keskuskouluun, lisätiloja voisi etsiä lähikortteleista. Meriluodon koulu jää pois käytöstä. Alakoulut säilyvät kutakuinkin nykyisillä sijoillaan.

Luopuminen sekä Siilin että Meriluodon kouluista toisi mittavat säästöt. Toisaalta joitakin uusia tiloja pitäisi todennäköisesti rakentaa. Lukion siirto samoihin tiloihin Esko Oy:n kanssa vahvistaisi oppilaitosten välistä yhteistyötä. Lisää aiheesta Lukiolle parin vuoden miettimisaika -kirjoituksessani.

Tämä hahmotelma perustuu viime vuoden lopulla valmistuneen kouluverkkoselvityksen tietoihin. Valitettavasti selvityksen tiedot ovat monin paikoin puutteellisia; selvityksessä ei ole tarkkoja lukuja juuri mistään. Edellä esittämäni ratkaisu onkin vielä melko epävarma hahmotelma, joka tarkentunee kunhan arvioita erilaisten vaihtoehtojen kustannuksista saadaan julkisuuteen.

Turpeen polton tulevaisuus

2010-02-13T00:15:00.000-08:00

Tampereella järjestetyssä Tulevaisuusfoorumissa tiistaina 10.2. ympäristöministeri Paula Lehtomäeltä kysyttiin, onko hallituksella aikomuksia nostaa turpeen arvostusta kotimaisena energianlähteenä. Ministeri vastasi, että turvetta ei voida käyttää tulevaisuudessa samaan malliin kuin nykyään sen aiheuttamien korkeiden kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Lehtomäki kuitenkin jatkoi, että tulevaisuudessa turvetta voidaan käyttää jossain määrin, edellyttäen, että vapautuva hiilidioksidi saadaan otettua talteen ja varastoitua. Tiukka ei muuttuikin lupaavaksi mahdollisuudeksi. Tällaisia carbon capture and storage (CCS) -tekniikkaa käyttäviä laitoksia on tällä hetkellä koekäytössä, mutta toistaiseksi tekniikka on melko kallista.

Tulevaisuusfoorumissa esiteltiin Valtioneuvoston viime vuoden lokakuussa hyväksymää tulevaisuusselontekoa. Selonteon mukaan hiilidioksidin talteenotolla ja varastoinnilla voisi olla rooli vähäpäästöisessä Suomessa, mikäli tekniikan esteitä saadaan raivattua. Yksi ongelma erityisesti Suomessa on sopivien varastointipaikkojen puute. Hiilidioksidi pitäisi pumpata putkia pitkin tai kuljettaa tankkerilla varastoon esimerkiksi Norjanmerelle.

Kööpenhaminan mahalaskun jälkeen UNFCCC:tä (United Nations Framework Convention on Climate Change) on kritisoitu voimakkaasti ja ilmastoneuvottelujen jatkolle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, muun muassa neuvottelujen siirtämistä jollekin toiselle foorumille. Kauniisti muotoiltuna ilmastoasioiden käsittely muilla foorumeilla voisi tukea YK:n puitteissa käytäviä neuvotteluja. Nämä muut foorumit voisivat olla suurten talousmaiden johtajien G8, G20 tai Major Economies Forum (MEF).

YK ei ole demokratian mallioppilas, ellei sitä satu vertaamaan esimerkiksi G-eliittiklubeihin, joilla ei ole tavoitteenakaan toimia demokraattisesti. Maapallon tulevaisuuden kannalta ratkaisevien päätösten jättäminen kyseisten ryhmien harteille epäilyttää. Toki G20-ryhmään kuuluvat maat tuottavat suurimman osan globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä, joten sikäli niiden sopu päästövähennyksistä olisi merkittävää. Ilmastoneuvotteluissa pitäisi kuitenkin päästä sopuun myös monista muista asioista. Millainen kokonaisuus syntyy, jos ilmastoneuvottelujen kysymykset paloitellaan eri foorumeilla käsiteltäviksi? Ja kuinka esimerkiksi kansalaisyhteiskunta voi vaikuttaa prosessiin, jos se on G8:n käsissä?

Turpeeseen palatakseni nämä puljut, sekä G-ryhmät että MEF, ovat erittäin CCS-myönteisiä.

Mitä vikaa CCS:ssä sitten on? Ei mitään ja paljonkin. Suomella varakkaana teollisuusmaana on mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta kalliin tekniikan avulla. Huomio siirtyy pois todellisesta ongelmasta: elintasomme on kestämätön, aiheutamme liikaa päästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen on tapahduttava todellisten päästölähteiden tasolla. CCS voi olla päästöjen vähentämisessä apukeinona, mutta ei ratkaisuna. Investointeja tarvittaisiin kipeämmin uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen kuin CCS:n kehittelyyn.

Tehokas tapa Suomessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen olisi turpeen polton lopettaminen.

Olen kommentoinut ilmastoneuvotteluja myös Kansalaisten maailmannäyttämön blogissa. Pieksämäen lehdessä 12.2.2010 julkaistu mielipidekirjoitus Turpeen poltosta luovuttava on luettavissa kotisivuillani.

Heikko paperi

2010-01-06T06:19:00.001-08:00

Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen lopputulos Copenhagen Accord on pienen ryhmän neuvottelema heikko paperi, julistus, joka jättää kaiken auki. Ilmastokokous ei saanut aikaan mitään velvoittavaa; valtioilla on tammikuun loppuun asti aikaa ilmoittaa, millaisiin päästövähennyksiin ne ryhtyvät. Odotukset laillisesti sitovasta sopimuksesta siirtyvät vuoden lopulla pidettävään Meksikon ilmastokokoukseen.

Kööpenhaminan ilmastokokous kariutui kansallisiin etuihin hirttäytyneiden valtioiden kyvyttömyyteen katsoa tulevaisuuteen. Myös kokoustekniset ongelmat häiritsivät neuvotteluja, mutta suurimmat ongelmat olivat poliittisia. Suomi muiden mukana halusi turvata taloudellisen kilpailuasemansa. Emme kuitenkaan elä eristetyssä Suomessa, vaan maassa, joka on kaikin tavoin kiinni muussa maailmassa. Siksi emme enää voi tehdä niin kuin itsellemme sattuu sopimaan, vaan meidän on otettava huomioon myös globaali tilanne.

EU on luvannut nostaa tavoitettaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, mikäli muut valtiot tekevät riittävän suuria lupauksia vähennyksistä. Nostamalla tavoitettaan EU:lla olisi mahdollisuus todelliseen johtajuuteen, jota Kööpenhaminassa ei nähty. Suomi neuvottelee ilmstopolitiikasta osana EU:a, joten Suomen vaikutusmahdollisuudet ovat ensisijaisesti EU:n sisällä.

Onneksi mikään ei estä valtioita sitoutumasta kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ilman kansainvälistä sopimustakin. Yksi keino tähän on kansallisen ilmastolain hyväksyminen. Myös kunnat ovat vapaita tekemään oman osansa.

Kansalaisyhteiskunta ulos

2009-12-16T08:20:00.000-08:00

Afrikan maanantaisen ulosmarssin ja paluun jälkeen ilmastoneuvottelut ovat jatkuneet yötä päivää. Keskustelua käydään edelleen siitä, jatketaanko Kiotoa vai ei. Kuvaavaa on, että tässä vaiheessa sopimustekstistä on poistettu kaikki numerot. Avoinna ovat päästövähennysprosentit, sekä pitkän ja lyhyen aikavälin rahoitus. Näiden huhujen mukaan neuvottelut ovat vielä varsin levällään.

Tänään paikalle on alkanut saapua valtionpäämiehiä, heidän puheitaan kuullaan torstain ja perjantain väliseen yöhön saakka. Tai oikeastaan ei kuulla, sillä kansalaisjärjestöjen osallistumista rajoitetaan liki olemattomiin torstaista alkaen, jolloin Bella Centeriin pääsee vain 1000 ja perjantaina 90 järjestöjen edustajaa. Meidän ryhmämme osallistumista rajoitettiin eilisestä alkaen puolella. Kansalaisjärjestöjen osallistumisen rajoittamista on perusteltu turvallisuussyillä, mutta yllättikö korkean tason osallistuminen todella järjestäjät?

Kaiken kaikkiaan kokoukseen on rekisteröity 40 000 järjestöjen edustajaa. Bella Centerin kapasiteetti lienee 20 000 tienoilla. On siis selvää, etteivät kaikki mahdu sisään, mutta herääkin kysymys miksi alun perinkään ilmoittautujia otettiin niin paljon vastaan. Torstain ja perjantain rajoitukset liittyvät kuitenkin aivan johonkin muuhun. Järjestöt ovat vedonneet sekä Tanskan hallitukseen että UNFCCC:n, jotta tilanne korjattaisiin.

Huoli ilmastosopimuksen kohtalosta velloo sekä Bella Centerin ulko- että sisäpuolella. Tanskan Connie Hedegaardin kompromissiehdotuksesta odotetaan nyt ilmastoneuvottelujen pelastajaa. Rohkaisevia puheita on kuultu monelta suunnalta.

Mieltä osoittamassa

2009-12-13T13:38:00.000-08:00

Eilen Kööpenhaminan kadut täyttyivät ilmastonmuutoksesta huolestuneista ihmisistä. Olin aamupäivällä mukana Maan ystävien koordinoimassa sinisessä ihmistulvassa, joka vaati oikeudenmukaisempaa ilmastosopimusta. Noin viisituhatta ihmistä tulvi kaduilla sinisissä sadetakeissa. Kansainvälisen Maan ystävien puheenjohtaja Nnimmo Bassey korosti puheessaan ennen mielenosoitusta, etteivät teollisuusmaat saa ulkoistaa päästöjään kehitysmaihin, vaan niiden on itse ryhdyttävä toimeen.

Iltapäivällä liikkeellä oli arvioiden mukaan noin 100 000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Mukana oli myös "tavallisia" tanskalaisia ja paljon lapsia ja vanhuksia. Tanskalaisittain monella oli polkupyörä mukana, mikä olikin kätevää, sillä mielenosoitusmarssin päätepisteenä oli kuuden kilometrin päässä lähtöpaikasta sijaitseva Bella Center, jossa itse neuvottelut käydään.

Karnevalistinen ihmismassa eteni rauhallisesti kilometri kilometriltä kohti päämääräänsä. Itse siirryin perille saavuttaessa Bella Centerin puolelle opiskelijajärjestölle anotun tarkkailijapassin avulla. Turvatoimet olivat tiukat; niiden takana Bella Center jatkoi kuhinaansa ulkoa kantautuvasta kumusta huolimatta.

Kyseenalaista julkisuutta

2009-12-07T09:04:00.000-08:00

Pieksämäki vilahteli useissa lehdissä ja vielä useampien lehtien nettiuutisissa viikko sitten. Hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina 2.12. Pieksämäelle suunnitellun kauppakeskuksen asemakaavan. Mielipidekirjoitukseni aiheesta löytyy kotisivuiltani.

Pieksämäelle asia on elintärkeä; koko kaupungin tulevaisuus on laitettu yhden epävarman hankkeen varaan. Tämä näkyy vahvasti muun muassa huomenna kaupunginvaltuustossa käsiteltävässä kaupunkistrategiassa, joka linjaa Pieksämäen toimintaa vuoteen 2020. Mutta miltä uutinen näyttää Pieksämäen ulkopuolella, esimerkiksi valtakunnallisesta lehdestä luettuna?

Kauempaa katsottuna suureellinen Ideapark-suunnitelma saattaa vaikuttaa ajatukselta, joka on jäänyt kummittelemaan edelliseltä nousukaudelta. Ideapark ei vaikuta investoinnilta, joka toteutettaisiin lama-aikana.

Kööpenhaminassa sorvataan parhaillaan ilmastosopimusta, jonka myötä päästövähennykset tulevat aikanaan osaksi myös suomalaisten arkea. Pieksämäen olisikin aika suunnata katse kohti tulevaisuutta, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen tuottaminen on kallista.

Maakunnan suunta kestämätön

2009-11-23T05:48:00.000-08:00

Maakuntaliiton tehtäviä ovat edunvalvonta, aluekehittäminen sekä maankäytön suunnittelu. Erityisesti aluekehitykseen liittyvät kysymykset ovat vaikeita. Nykyisin maakunnan kehittämisen painopiste on matkailussa, kesämökeissä ja viitostiessä.

Ilmastonmuutoksen näkökulmasta maakunnan suunta hirvittää. Matkailu lisää liikenteen päästöjä, kesämökit ovat usein lämmitettyinä ympäri vuoden ja viitostiehen keskittyminen vie voimavaroja raideliikenteen tukemiselta. Maakuntaliitossa ollaan pikku hiljaa käynnistelemässä energia- ja ilmastostrategian valmistelua; juuri nyt tarvittaisiin kuitenkin nopeita toimia.

Etelä-Savossa tarvitaan aluekehitystä, sillä elinmahdollisuudet maakunnassa on turvattava. Ei ole järkevää hylätä valmista infrastruktuuria ja rakentaa samaan aikaan uutta vastaavaa etelään. On kuitenkin myös muita vaihtoehtoja kuin kauppakeskusten ja kesämökkien tie. Vanha malli käy sitä paitsi pian kalliiksi kiristyvien päästövähennystavoitteiden myötä.

Esimerkiksi uusiutuvaan energiaan perustuva talous tuo mukanaan uusia työllistymismahdollisuuksia. Viherkaulustyöpaikat ovat Etelä-Savon mahdollisuus. Niitä syntyy, kun panostetaan uusiutuvaan energiaan perustuvaan teknologiaan sekä vähennetään energiankulutusta. Maakunnan on päästettävä irti öljy-yhteiskunnasta ja ryhdyttävä valmistautumaan vähähiiliseen yhteiskuntaan.

Pieksämäelle perusturvalautakunta

2009-11-10T13:53:00.000-08:00

Jätin tiistain valtuuston kokouksessa aloitteen, jossa ehdotetaan, että Pieksämäki liittyy Kuntaliiton ilmastonsuojelukampanjaan. Kampanjassa mukana oleva kunta kartoittaa kasvihuonekaasupäästönsä, asettaa itselleen päästövähennystavoitteen ja laatii suunnitelman päästöjen vähentämiseksi. Aloitteen allekirjoitti kuusi valtuutettua. Pieksämäen energiansäästösuunnitelmassa suositellaan kampanjaan liittymistä, joten aloitteella pitäisi olla hyvät mahdollisuudet toteutua.

Valtuusto päätti nostaa sekä kiinteistöveroprosentteja että tuloveroprosenttia. Tuloveroprosentti tulee vuonna 2010 olemaan 19,75. Apulaiskaupunginjohtaja Nousiainen ei pitänyt Pieksämäen tämän hetkistä taloustilannetta olosuhteisiin nähden erityisen huonona, mutta ensi vuodesta odotetaan vaikeampaa. Nousiainen on pitänyt valtuuston hyvin selvillä kaupungin tilanteesta, joten katsaus talouteen ei tuonut suuria yllätyksiä.

Sen sijaan valtuustoa puhutti sosiaali- ja terveyslautakuntien suunniteltu yhdistäminen yhdeksi perusturvalautakunnaksi. Kaupunginjohtaja esitteli asiaa valtuuston kokouksen päätteeksi. Lautakuntien yhdistämisestä on tarkoitus päättää joulukuussa.

Ihmetystä valtuustossa aiheutti se, että joulukuun kokouksessa päätetään myös ensi vuoden talousarviosta, jonne on budjetoitu varat perusturvalautakunnalle, eikä kahdelle vanhalle lautakunnalle. Tämän vuoksi valtuuston on hyvin vaikea olla päättämättä, että lautakunnat yhdistetään, koska mikäli jatkettaisiin kahdella lautakunnalla täytyisi talousarvio laskea uusiksi. Ilmassa on kumileimasimen ei-niin-vieno tuoksu.

Lisäksi lautakuntien yhdistäminen vaatii muutoksia hallintosääntöön ja kuntaliitossopimukseen, jotka on tarkoitus tehdä samaisessa joulukuun kokouksessa. Kuntaliitossopimuksen mukaan lautakunnat säilytetään viiden vuoden ajan ennallaan, joten sopimusta on muutettava, jos lautakunnat päätetään yhdistää.

Lautakuntia on yhdistetty monissa kunnissa osana palveluiden tehostamista, mikä voi hyvinkin olla järkevää ja tarpeellista. Huolenani on kuitenkin erityisesti sosiaalipalvelujen kohtalo. Terveyspuolen resurssit on helppo perustella elintärkeydellä, kun taas sosiaalipuolen monet palvelut ovat luonteeltaan ennaltaehkäiseviä ja siten houkuttelevia säästökohteita. Ennaltaehkäisyyn pitäisi kuitenkin malttaa laittaa euroja, jotta vältyttäisiin myöhemmin monilta ongelmilta.

Energiatehokkuutta arkipäivään

2009-11-05T23:59:00.000-08:00

Ympäristökasvatusinstituutin Pekka Hynninen korosti arjen pienten valintojen merkitystä tiellä kohti pienenpää energiankulutusta. Hynninen puhui energiatehokkuudesta maanantaina 2.11. Vihreiden keskustelutilaisuudessa Pieksämäellä. Helppoja tapoja vähentää energiankulusta on muun muassa laskea huonelämpötilaa, käyttää vähemmän lämmintä vettä, harkita auton jättämistä kotiin lyhyillä matkoilla ja niin edelleen. Hynnisen suosituslistaan lisäisin vielä ilmastoa ajatellen kasvispainotteisen ruokavalion, koska sen ilmastovaikutukset ovat huomattavasti pienemmät kuin lihaisan ruokavalion.

Hynninen nosti maapallon suurimmiksi uhiksi ilmastonmuutoksen sekä väestönkasvun. Tarkentaisin kuitenkin, ettei ongelma ole väestönkasvu sinänsä, vaan kulutuksen, luonnonvarojen käytön kasvu, jonka tietysti edellinen aiheuttaa.

Usein väestönkasvukeskustelussa viitataan nälkäongelmaan: maapallolle ei haluta lisää nälkäisiä. Jo jonkin aikaa sitten on kuitenkin pystytty osoittamaan, että maapallo pystyy tuottamaan ruokaa tälle (ja jopa nykyistä suuremmalle) väestömäärälle; ongelma ei ole liian suuri väestö, vaan rakenteet. Ruokaa ei jaeta tasan. Sitä myös riittäisi useammalle, mikäli kaikki söisivät kasvisruokaa. Sama mekanismi pätee ruoan ohella muuhunkin kulutukseen: jos me kuluttaisimme vähemmän, niin elintasoa olisi varaa nostaa muualla päin maailmaa.

Väestönkasvuun liittyy huojentava piirre: väestönkasvu hidastuu, kun naisten asema yhteiskunnassa paranee. Ihmiset lisääntyvät karkeasti ottaen nopeammin kehitysmaissa kuin teollisuusmaissa, joten tehokkain keino väestönkasvun hillitsemiseen on kehitysmaiden naisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen.

Sekä ilmastopolitiikassa että luonnonvarojen käytön suhteen tärkeitä ovat nousevat taloudet, kuten Kiina ja Intia. Se, millaisiksi kuluttajiksi kiinalaiset ja intialaiset tulevina vuosikymmeninä ryhtyvät, vaikuttaa ratkaisevasti maapallon tulevaisuuteen. Mielestäni länsimaiden on kuitenkin itse oltava ensimmäisinä valmiita tinkimään elintasostaan, ennen kuin kuin muilta voidaan vaatia samaa. Meillä on mistä vähentää. Esimerkiksi ilmastopolitiikassa tämä tarkoittaa sitä, ettei vähiten kehittyneiltä kehitysmailta voida vaatia suuria päästövähennyksiä, vaan niille on annettava mahdollisuus kehittyä, eli nostaa elintasoaan, mikä tarkoittaa myös päästöjen tuottamista. Tämän vuoksi länsimaiden päästövähennystavoitteiden on oltava erittäin kunnianhimoisia.

Hyvä Pieksämäki, hyvä Suomi!

2009-10-19T23:52:00.000-07:00

Jos kansainväliset ilmastoneuvottelut etenevätkin jähmeästi, niin Pieksämäki sen sijaan pääsi yllättämään. Pieksämäki liittyi Motivan energiatehokkuussopimukseen vuonna 2008. Tämän ansiosta Pieksämäelle on tehty erinomainen energiatehokkuutta koskeva toimintasuunnitelma. Kaupunginhallituksen vastikään hyväksymässä suunnitelmassa hahmotellaan toimenpiteitä, joilla Pieksämäen energiankulutusta vähennetään yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Tämä tarkoittaa roimaa säästöä sekä euroissa että pienennystä kasvihuonekaasupäästöissä.

Monipuolinen ohjelma tarjoaa runsaasti erilaisia mahdollisuuksia, joiden avulla energiaa voidaan säästää. Näitä ovat muun muassa energiatehokkuuden huomioiminen rakentamisessa ja hankintatoimessa sekä kaupungin matkustusohjeessa. Koulutustilaisuuksia on järjestettävä sekä pientalorakentajille, kaupungin omalle henkilöstölle että luottamushenkilöille. Edellä mainitut ovat vain poimintoja laajasta ohjelmasta, jonka tarjoamilla keinoilla päästään vielä pitkälle.

Suomen hallitus puolestaan hyväksyi viime torstaina ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon, jossa asetetaan tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Hyväksymällä tämän tavoitteen Suomi ottaa ensimmäisiä askelia vastuunsa kantamisessa ja liittyy samalla niiden valtioiden ryhmään, jotka näyttävät sitoumuksillaan esimerkkiä muille. Valtioiden on sitouduttava mittaviin päästövähennyksiin, jottei kahden asteen tavoite karkaa.

Seuraava askel, joka Suomen on pian otettava, on turpeen poltosta luopuminen. Olli Kivinen muistuttaa Helsingin sanomissa (20.10.), että turve on kivihiiltäkin pahempi polttoaine. Suomen selitykset, joiden mukaan turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara, saattavat Kivisen mukaan Suomen uskottavuuden kyseenalaiseksi. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC totesi 2006, että turve on fossiilista hiiltä. Hallituksen järkiintymistä odotellessa turpeen poltosta voidaan luopua myös paikallisten päätösten turvin.

Palveluseteli ei pelasta meitä

2009-09-15T11:53:00.000-07:00

Tiistain elinkeino-/ valtuustoseminaarissa kuultiin paljon puhetta palvelusetelien puolesta. Suomen Yrittäjien Janne Pesonen piti tavoittelemisen arvoisena sitä, että 80 % kuntalaisista voisi siirtyä palvelusetelien avulla käyttämään yksityisiä palveluja. Pesosen ajatus on varsin lyhytnäköinen, mikäli pidämme hyvinvointivaltion säilyttämistä tavoittelemisen arvoisena.

Mikäli Pesosen sanoin yhä useampi voisi kuulua keskiluokkaan, jäisivät kunnallisia palveluja käyttämään vain köyhät. Kuinka silloin kävisi kunnallisille palveluille? Kiinnostaisiko ketään enää niiden ylläpito, saati sitten kehittäminen? Entä miten kävisi veronmaksuhalukkuudelle, jos verorahoille ei enää saataisi vastinetta esimerkiksi julkisten terveyspalvelujen muodossa?

Raadollisesti sanottuna hyvinvointivaltio, jonka ytimen sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat, perustuu siihen, että niin kutsuttu keskiluokka saa verorahoilleen vastinetta eli riittävän laatuiset palvelut. Järjestelmää kannatetaan, koska keskiluokkaan, miten tahansa se määritelläänkään, kuuluu suomalaisten enemmistö. Mikäli palvelutaso, esimerkiksi terveyskeskuksen tarjoamat palvelut, ei ole riittävän korkea, siirtyy keskiluokka käyttämään yksityisiä palveluja ja kiinnostus ylläpitää laajaa julkista palveluntuotantoa katoaa. Markkinaperusteisessa palveluntuotantojärjestelmässä pienituloisten asema heikkenee. Valtuutettu Sormunen kysyikin osuvasti, haluammeko siirtyä amerikkalaiseen malliin. Silloin jokainen huolehtii vain itsestään.

Ei leikata kehitysyhteistyörahoista

2009-08-22T23:40:00.000-07:00

Jouduin vastaamaan Pieksämäen Immeisten torilla kiperään kysymykseen siitä, kuinka vihreät voivat sallia leikkaamisen kehitysyhteistyövaroista. Julkisuudessa on kuultu, kuinka vihreät on "puun ja kuoren välissä", ja että "tilanne on erittäin tukala". Näin varmasti on. Tukalia kysymyksiä vihreille on tullut tässä hallituksessa vastaan alvariinsa ja lisää on tulossa syksyn edetessä. Kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen Suomen vaikean taloustilanteen varjolla on kuitenkin aivan eri luokan kysymys kuin aiemmat hallitusväännöt. Samainen talouskriisi, joka Suomea koettelee, koettelee kehitysmaita vielä kipeämmin. Tämä tekee leikkaamisesta juuri nyt erityisen vastuutonta.

Mitä sitten vastasin torilla tapaamalleni kyselijälle? En kyennyt puolustamaan vihreiden kantaa, vaan vastasin toivovani, että asiaan tulisi vielä muutos. Paine kansalaisjärjestöjen taholta on kova. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa on polkaissut pikaisesti käyntiin vastalausekampanjan. Jyrkän ein kehitysyhteistyöleikkauksille voi käydä sanomassa esimerkiksi Kepan globbarit -sivujen kautta osoitteessa http://www.globbarit.fi/. Globaaleja ympäristöongelmia ei ratkaista kääntämällä selkä maailmalle.

Sinnemäki lupaa syksyksi vääntöä

2009-07-22T22:36:00.000-07:00

Vietimme eilen Etelä-Savon vihreiden kesken kesäpäivää Rantasalmella. Menneiden ja tulevien vaalien puimisen lisäksi puhuimme Juvan luomumeijerin epävarmasta tulevaisuudesta sekä kuntien liian vähäisistä ympäristönsuojeluresursseista. Kuulimme myös tuoreen työministeri Sinnemäen ajatuksia lähinnä tämän hetken työllisyystilanteesta.

Työllisyystilanteen lisäksi Sinnemäki sivusi energiakysymyksiä. Sinnemäen mukaan syksyllä, kun ydinvoimalahakemukset tulevat käsittelyyn, on luvassa erittäin mielenkiintoista keskustelua. Suomen sähkönkulutus on pudonnut parin vuoden takaisesta, jolloin hakemukset on tehty. Sähkönkulutuksen muutosta ei voi selittää ainoastaan taantumalla. Syksyllä olisikin aika keskustella vaihtoehdoista. Suomella on vielä mahdollisuus tulla edelläkävijäksi uusiutuvan energian käytössä.

Tähän liittyen Sinnemäki puhui myös joulukuun Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Kokouksen pitäisi tuottaa globaalille taloudelle tehtävä: talousjärjestelmä on rakennettava uudelleen uusiutuvien energiamuotojen varaan.

Olen viime viikkoina kahlannut läpi eri ympäristöjärjestöjen ja muidenkin tahojen nettisivuja etsien analyysia tämänhetkisestä neuvottelutilanteesta. Suomi on kuitenkin auttamattomasti kesälomalla. Pikku hiljaa olisi myös muiden puolueiden aika lausua sanottavansa ilmastokokoukseen liittyen.

Tapaamisen lopuksi päästiin norppa-asioihin. Heli Järvinen muistutti Sirkka-Liisa Anttilan luvanneen, että jollei vapaaehtoinen suojelu ala toimia tämän vuoden kuluessa, tullaan lainsäädäntöä muuttamaan. Joku roti asiaan on siis viimein tulossa. Ilmeisesti viime aikojen lähinnä asiaton keskustelu siitä, kuka osaa laskea elävät ja kuolleet kuutit oikein, on ollut pyristelyä vääjäämättömän edessä.

Jos Pieksämäen politiikassa on hiljaista syksyllä, kun on odotettava hallinto-oikeuden päätöstä, saa ajan varmaan kulumaan hallitusvääntöä seuratessa ja ilmastokokousta jännittäessä.

Päiväkodeista eli päivähomeista

2009-07-16T06:46:00.000-07:00

Pieksämäen päiväkotijärjestelyt vaikuttavat suorastaan eriskummallisilta. Kalevalankadulta homeongelman vuoksi tammikuussa vanhalle kaupungintalolle siirretty päiväkoti jää edelleen epäsopiviin tiloihin, vaikka järjestelyn piti olla väliaikainen. Remontoituihin Kalevalankadun tiloihin puolestaan muuttaa yksityinen päiväkoti Kätzlein. Pieksämäen lehden (13.7.) mukaan terveysviranomainen sanoo, että "on vuokraajan oma asia kokeilla, voiko tiloja käyttää". Kätzleinin entiset tilat Lampolahdenkadulla omistaa kaupunki, joka haluaa nyt remontoida tilalle toimistotiloja.

Vaikuttaa siltä, että johdonmukaisen koulupolitiikan lisäksi Pieksämäeltä puuttuu johdonmukainen päivähoitopolitiikka. Kuinka kauan Kalevalan päiväkodin lapsia aiotaan pitää epäsopivissa tiloissa?

Valtuutetut Rajasuo, Skyttä, Paltto ja Heiskanen kirjoittavat Pieksämäen lehdessä (15.7.), että tilaratkaisut on tehtävä mahdollisimman pikaisesti. Mielipidekirjoitus on täyttä asiaa. Kaupungin on järjestettävä asianmukaiset tilat Kalevalan päiväkodille.

Valtuusto hyväksyi asemakaavan

2009-06-10T22:57:00.000-07:00

Valtuustossa käsiteltiin eilen asemakaava, joka mahdollistaa kauppakeskuksen rakentamisen Naiskankaan risteykseen. Esitin, ettei kaavaa hyväksyttäisi, koska se on seutukaavan vastainen. Esitykseni ei odotetusti saanut kannatusta. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

Valtuutetuille lähetetyissä kaavaan liittyvissä selvityksissä todettiin useaan otteeseen, että asemakaavan hyväksyminen olisi maankäyttö- ja rakennuslain vastaista, joten ympäristökeskus tulee valittamaan päätöksestä. Asia on ollut esillä myös useissa lehdissä. Valtuustossa käydyn keskustelun perusteella lain noudattamisesta ei kuitenkaan joko välitetty sen perusteella, että Pieksämäellä on oltava oikeus kehittyä, tai sitten ajateltiin, että olkoon laiton ja ympäristökeskus valittakoon.

Olen syvästi huolissani Pieksämäen vähenevästä väkimäärästä ja koko alueen tulevaisuudesta. Silti hankkeiden toteuttamiselle on löydettävä lainmukainen tie.

Vau mikä vaalivoitto

2009-06-09T03:54:00.000-07:00

Viimeiset päivät ennen vaaleja kampanjoitiin sateessa. Tarja Cronberg kävi perjantaina Pieksämäen torilla, jota armoton tuuli piiskasi. Siirryimme torilta kaupan eteen, jossa liikkui enemmän ihmisiä. Tarja teki olosuhteiden pakosta lyhyen mutta sitäkin intensiivisemmän kampanjan, joka tuotti melkoisen äänimäärän. Etelä-Savossa Vihreiden kannatus nousi 1,5 %, mikä on hieno tilanne tulevia eduskuntavaaleja silmällä pitäen. Kiitos Tarjalle!

Jännitin vaalitulosta loppuun asti, kahden mepin tavoite tuntui ääntenlaskun alussa olevan pelottavan kaukana. Uskalsin huoahtaa vasta kun kaikki äänet oli laskettu. Satu Hassi ja Heidi Hautala ovat juuri sellaisia kokeneita poliitikkoja, joita parlamenttiin tarvitaan.

Seurasin vaalikampanjointia aluksi Tampereella Vihreiden vaaliteltalta käsin. Muita puolueita ei viime päiviin saakka katukuvassa näkynyt katumainoksia lukuun ottamatta. Vihreiden teltalla ihmisiä kävi tasaisena virtana tapaamassa tamperelaista Satu Hassia ja kyselemässä vihreiden mielipiteitä.

Myös mediassa käyty puolueiden välinen keskustelu oli melko laimeaa. Esimerkiksi maahanmuuttopolitiikasta ehdokkaat keskustelivat edelleen toistensa ohi tai populistisin argumentein. Paljon palstatilaa uhrattiin pohdinnoille siitä, nouseeko äänestysprosentti vai ei. Perussuomalaiset saivat äänestysprosentin nousemaan. He saivat äänestäjiä liikkeelle siinä määrin, että pian puolueella alkaa olla paineita esittää todellisia vaihtoehtoja poliittiseen keskusteluun. Äänimäärä tuo mukanaan myös vastuun.

Maakuntakaava -kohti Ideaparkkia?

2009-06-01T00:02:00.000-07:00

Maakuntavaltuuston kokouksessa 28.-29.5. hyväksyttiin yksimielisesti maakuntakaava. Kaavassa on vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä Pieksämäen Naiskankaan risteysalueella, eli käytännössä kaava mahdollistaa Ideaparkin rakentamisen. Seuraavaksi kaava menee ympäristöministeriön vahvistettavaksi, jossa kestänee vuosi tai pari.

Tulin valituksi neljän hengen maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtajaksi. Tämän vuoksi pidin kokouksessa kaksi ryhmäpuheenvuoroa, toisen maakuntastrategiaan ja toisen maakuntakaavaan liittyen. Puheenvuorot löytyvät piakkoin nettisivuiltani.

Maakuntakaavaa koskevassa puheenvuorossa toin esiin sen, ettei vähittäiskaupan suuryksikkömerkinnöissä ole määritelty kaupan koon ylärajaa. Tämän vuoksi esimerkiksi kaupan ilmastovaikutuksia ei ole voitu arvioida. Tähän kaavaa valmistellut suunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen vastasi, ettei kaavalla päätetä Ideaparkista, vaan kaavamerkinnöistä.

Kuitenkin tuore maakuntavaltuuston puheenjohtaja Lenita Toivakka painotti, kuinka tärkeää on, ettei kukaan tee kaavaan muutosesityksiä, jotka turhaan hidastaisivat kaavan voimaantuloa. Toivakan mukaan prosessi on saatava etenemään mahdollisimaan pian, ettei Ideapark-hanke kariudu. Mitä tähän voi sanoa? Ideaparkkia koskevat puheet olivat kokouksessa varsin ristiriitaisia.

Pieksämäkeläinen Mikko Laakso kertoi puheenvuorossaan, että Pieksämäen valtuusto tulee päättämään asemakaavasta seuraavassa kokouksessaan 9.6. Laakso kertoi tiedossa olevan, että ympäristökeskus tulee valittamaan tästä, sillä alemman tason kaavaa ei voida hyväksyä ennen kuin ylemmän tason kaava eli maakuntakaava on vahvistettu. Herääkin kysymys, mitä Pieksämäellä oikein tapahtuu?

Toikkalan koulu ja strategia

2009-05-20T02:13:00.001-07:00

Äänestyksen tuloksena valtuusto päätti lakkauttaa Toikkalan koulun. Äänestin koulun säilyttämisen puolesta. Vihreiden linjauksena on, että maaseutu on pidettävä elinkelpoisena. Kyläkoulut turvaavat kylien tulevaisuuden. Eniten ratkaisuuni vaikutti kuitenkin se, että vuosi sitten Niskamäen koulun lakkauttamisen yhteydessä luvattiin, että toinen kouluista, Niskamäen tai Toikkalan koulu säilytetään. Nyt molemmat on lakkautettu.

Ennen kokousta valtuustoseminaarissa suunniteltiin säästötoimenpiteitä. Verotulot tältä vuodelta tulevat jäämään ennakoitua pienemmiksi, joten budjetti on avattava. Talouden tasapainottamiseksi suunniteltiin muun muassa veroprosentin nostoa. Tästä asiasta ryhmät vaikuttivat olevan melko yksimielisiä.

Seminaarissa mietittiin myös kaupunkistrategian lähtökohtia. Neljän vuoden välein uusittavassa strategiassa linjataan sitä, millainen Pieksämäen halutaan olevan kymmenen vuoden kuluttua. Valtuustolle esiteltiin luonnos, jossa yhtenä kuudesta strategiapäämäärästä oli niin vetovoimaiset kaupan palvelut, että niitä käyttävät kaikki itäsuomalaiset. Kysyin, mitä teemme jos Ideapark-hanke kariutuu jo lähivuosina. Olemmeko sitten loppuvaltuustokauden strategiattomassa tilassa? Tähän kaupunginjohtaja Turunen vastasi, että strategia on käyttökelpoinen myös ilman Ideaparkkia. Turusen mukaan mikäli hanke kariutuu, se tapahtuu vasta 2-3 kolmen vuoden kuluttua kaavaongelmien vuoksi.

Ehdotin seminaarissa, että yksi strategiapäämäärä voisi olla avoin päätöksentekokulttuuri. Pieksämäen maineelle sekä paikallisdemokratian tilalle tekisi hyvää, jos täällä vallitsisi keskusteleva ja avoin ilmapiiri. Seuraavan kerran strategialuonnosta käsitellään valtuustoseminaarissa syyskuussa. Vuoden loppuun mennessä strategian pitäisi olla valmis.

Tervetuloa Vihreisiin!

2009-05-18T03:18:00.000-07:00

Viikonlopun puoluekokouksessa valittiin puolueelle läpeensä eteläsuomalainen johto. Puheenjohtajistoon äänestettiin Oras Tynkkynen, Mari Puoskari ja Jyrki Kasvi. Joukko on mahtava, mutta alueelliselta kannalta lopputulos surettaa. Annoin ääneni Etelä-Savon kansanedustajalle Heli Järviselle, joka jäi auttamatta neljänneksi äänestyksessä.

Puoluekokouksessa hyväksyttiin puolueelle uusi strategia. Sen tavoitteena on saada Vihreille 15 000 uutta jäsentä ja 15 prosentin kannatus vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Tavoite on saavutettavissa, sillä TNS-gallupin mukaan yli kymmenen prosenttia suomalaisista voisi liittyä Vihreisiin. Tavoitteen saavuttamiseksi riittää, jos tästä 400 000 äänestysikäisen suomalaisen joukosta muutama prosentti liittyisi puolueeseen. Vihreiden suurinta kasvualuetta on viime vuosina ollut Etelä-Suomi, mutta tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös Itä-Suomea.

Vihreiden jäsenmäärän kasvattaminen Itä-Suomessa ei kuitenkaan ole helppoa niin kauan kun puolue on eteläsuomalaisten käsissä. Itäsuomalaisia ja muita semiperiferiassa asuvia on vaikea saada vakuuttumaan siitä, että Vihreät on koko Suomen puolue ja oikea ratkaisu joka ikisessä kunnassa.

Viime syksynä esimerkiksi Etelä-Savon kaikissa kunnissa ei ollut Vihreitä kunnallisvaaliehdokkaita, joita äänestää. Vihreitä kuitenkin tarvitaan kipeästi juuri näissä kunnissa; kestävä kehitys on saatava kuntalain julistustasolta koko kunnan toiminnan läpäiseväksi periaatteeksi ja kaikki kunnat on saatava pian mukaan ilmastotalkoisiin. Meidän täytyy siis kasvaa Itä-Suomessa, jotta voimme saada tulevaisuudessa puolueen johdosta alueellisesti tasapainoisemman, jotta voimme kasvaa lisää ja pelastaa maailman. Joten: tervetuloa Vihreisiin!

Hiilineutraali kunta

2009-05-04T08:02:00.000-07:00

Pidin elämäni ensimmäisen vappupuheen Pieksämäen torilla. Käsitykseni mukaan vappupuheissa tehdään silloin tällöin suuriakin linjauksia tai hätkähdyttäviä avauksia. Niinpä puhuin ilmastonmuutoksesta ja ehdotin, että Pieksämäki ryhdistäytyisi päästövähennystavoitteiden suhteen. Tässä puheeni tärkein sisältö.

Pieksämäki otti vuoden alussa tukevan askeleen oikeaan suuntaan ja sitoutui energiansäästösopimukseen, jonka tavoitteena on säästää yhdeksän prosenttia energiaa vuoteen 2016 mennessä. Sopimus on hyvä alku, mutta se ei vie Pieksämäkeä eturintamaan päästövähennystavoitteiden suhteen. Sopimuksessa ei nimittäin oteta kantaa siihen, kuinka energia tuotetaan, vaan ainoastaan energian säästöllä on merkitystä. Pieksämäki tarvitsisi tämän lisäksi myös laajemman suunnitelman siitä, kuinka kasvihuonekaasupäästöjä tullaan vähentämään. Energiansäästö on yksi, tosin merkittävä osa siitä.

Torilla pidimme esillä Polttava Kysymys -kampanjaa, jolla vaaditaan Suomelta tiukempia päästövähennystavoitteita, kuin mihin olemme nykyisellään EU:n kautta sitoutuneet. Ilmastolaki takaisi sen, ettei vastuuta päästövähennyksistä siirrettäisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Jos Pieksämäki ei kuntien joukossa ole esimerkillinen päästövähennysten suhteen, niin eipä myöskään Suomi pärjää valtioiden sarjassa. Parhaillaan eduskuntakäsittelyssä on ilmasto- ja energiastrategia, joka tähtää vain 5-10 prosentin päästöleikkauksiin vuoteen 2020 mennessä. Uusimpien tutkimustulosten mukaan päästöjä tulisi vähentää 80-90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kovin kiire tulee, jos aloitamme 5-10 prosentilla. Neljänkymmenen vuoden kuluttua meidän tulisi elää jo liki hiilineutraalissa yhteiskunnassa.

Kohti eurovaaleja

2009-04-20T00:34:00.000-07:00

Työministeri Tarja Cronbergin asettuminen ehdolle eurovaaleihin ilahdutti minua suuresti. Cronbergilla on entisenä Pohjois-Karjalan maakuntajohtajana kokemusta siitä, millaista elämä on Itä-Suomessa. Nyt saimme ehdokkaan, joka ymmärtää tilanteemme.

Kävin lauantaina kuuntelemassa vihreiden valtuuskunnan puheita Helsingissä. Cronberg oli huolissaan työllisyydestä, kuten moni muukin näinä päivinä. Uusia työpaikkoja on luotava. Vihreät aikoo lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla; niin kutsutulla Green New Deal -ohjelmalla ratkaistaan sekä talous- että ilmastokriisi. Tämä tarkoittaa muun muassa panostamista uusiutuvaan energiaan, jotta ilmastonmuutos saadaan torjuttua. Siirtyminen uuteen vihreään talouteen tarkoitaa vanhan teollisuuden hylkäämistä. Samalla luodaan uusia vihreitä työpaikkoja, joita ovat esimerkiksi ympäristötekniikan alalle syntyvät työpaikat.

Vihreiden ehdokkaaksi ilmoittautui myös tietokirjailija ja ilmastonmuutokseen perehtynyt tiedetoimittaja Pasi Toiviainen. Vihreiden ehdokaslistalla on monenlaisia asiantuntijoita, sekä nuoria että vanhoja ja nyt Toiviaisen lähdettyä mukaan myös aivan uusia kasvoja vihreiden riveissä. Vihreillä on kaikkinensa hieno lista, jonka myötä on mahtavaa lähteä kohti kesäkuun alun eurovaaleja.

Maakuntavaltuuston seuraavat neljä vuotta

2009-04-01T00:59:00.000-07:00

Tulin reilu viikko sitten valituksi Etelä-Savon maakuntavaltuuston jäseneksi. Valintakokouksen puheenjohtaja puhui lyhyesti ja esitti toiveen, että puhaltaisimme kaikki yhteen hiileen maakuntamme hyväksi. Yksittäisen valtuutetun kannalta toinen puoli on tietysti katsoa oman kunnan etujen perään.

Tulossa ei kuitenkaan välttämättä ole ihan peruspullaa. Seuraavan neljän vuoden aikana maakuntavaltuuston roolin on tarkoitus hieman muuttua. Suunnitelmien mukaan aluehallintoa uudistetaan siten, että ympäristökeskukset häviävät. Niiden hoitamat tehtävät siirtyvät elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksille. Nimihirviö on lyhennetty helpommin lähestyttäväksi Elluksi. Samassa rytäkässä luonnonvarojen käytön ohjausvaltaa siirtyy maakuntaliitolle, jonka ylin päättävä elin on maakuntavaltuusto, jossa siis pönötän seuraavat neljä vuotta. Uudistuksen myötä osa ympäristöasioista siirtyy virkamiehiltä poliittiseen ohjaukseen.

Vihreä Lanka (lehti, joka ei ole Vihreiden puoluelehti, mutta kuitenkin) pitää tätä arveluttavana. Äkkiseltäänhän kuulostaa hyvältä, että päätöksenteko siirtyisi virkamiehiltä luottamushenkilöille, lähemmäs kansalaisia. Vihreät kuitenkin haluavat, että ennen maakuntaliittojen roolin vahvistamista siirryttäisiin valitsemaa maakuntavaltuusto suorilla vaaleilla. Nyt maakuntavaltuutetut valitaan kuntien valtuutetuista kaikkea muuta kuin avoimesti. Vaalit olisivat paikallaan.

Rollaattorilla yli

2009-03-18T04:43:00.000-07:00

Valtuuston toinen kokous sujui sutjakkaasti, nuija paukkui reilun tunnin. Keskustelua syntyi muun muassa keikkalääkäreistä, määrärahojen ylityksistä sekä kaksi vuotta sitten tehdystä liikennevaloja koskevasta aloitteesta.

Apulaiskaupunginjohtaja Nousiainen selvitti Pieksämäen taloustilannetta ennen kuin siirryttiin hyväksymään määrärahojen ylitykset. Pieksämäellä on viime vuodelta kolmen miljoonan puskuri, jonka turvin lähdetään kohti tämän vuoden koitoksia. Nousiainen varoitteli, että yhteisöveron tuotto tulee laskemaan, joten puskuria tarvitaan. Taloustilanteen haastavuutta tuskin epäilee kukaan. Kuluvan vuoden talousarvio tullaan ilmeisesti avaamaan kevään kuluessa. Edessä lieneekin synkkä keskustelu siitä, mistä tulevaisuudessa voitaisiin säästää.

Valtuutettu Sormunen kyseli taannoin tekemänsä aloitteen perään. Aloitteessa toivottiin liikennevaloja Keskuskadulle kohtaan, josta vanhukset eivät meinaa päästä yli rollaattorien kanssa. Sormuselle vastattiin, että konsultti on tehnyt selvityksen liikennejärjestelyistä. Ei tainnut olla Keskuskatu helppo pala konsultillekaan.

Kokouksen päätyttyä valtuuston puheenjohtaja Moilanen kyseli, olisivatko valtuutetut kiinnostuneita teemailloista, joissa perehdyttäisiin tarkemmin kaupungin eri toimialoihin. Siinä yhteydessä hän kommentoi terveyspalveluita sanoen, että asukkaat tietävät, että palvelut ovat hyvät ja siksi niitä käytetään liikaa. Mietin kotimatkalla, että mahtoiko kyseessä olla lipsahdus vai harkittu kannanotto.

2009-03-15T01:01:00.000-07:00

Kävin keskiviikkona muiden kummivaltuutettujen kanssa tutustumassa nuorisovaltuustoon. Päällimmäiseksi jäi mieleen kysymys siitä, mihin ovat hautautuneet monet lautakuntien suuntaan tehdyt avaukset. Nuorisovaltuusto haluaisi muun muassa Heikinlammelle sähköt, jotta lavalla voisi pitää ulkoilmakonsertteja. Muitakin huolia oli. Työntekijöiden tilanne nuorisotoimen puolella on varsin tiukka. Työntekijöitä ei vaan ole riittävästi pitämään auki nuorisotiloja keskustassa, Jäppilässä, Virtasalmella ja Naarajärvellä.

Nuorisovaltuuston nuoret ovat saaneet huiman paljon aikaan. Esimerkiksi nuorisokahvila nousi pystyyn ennätysajassa. Asiat etenevät kunnes tulee kaupungin lautakuntien vuoro toimia.

Uutena valtuutettuna olen pikku hiljaa yrittänyt päästä jyvälle kaupungin meiningistä. Opittavaa on paljon ja jotkin asiat ovat sellaisia, joita ei ole kirjoitettu mihinkään. On vaan tapana hoitaa asiat tietyllä tavalla. Pitäisi siis osata kysyä oikeilta ihmisiltä oikeita asioita.

Yksi tavoitteistani on saada selville seuraavan neljän vuoden aikana miten paikallisdemokratia toimii. Tekemiensä avausten perusteella nuorisovaltuusto on saanut tylyn viestin vaikuttamismahdollisuuksista paikallisdemokratian kautta. Viesti ei kannusta osallistumaan.